Siirry sisältöön

  • Aatos Perheklinikka
    • Palvelut ja hinnasto
    • Asiantuntijat
    • Materiaalit
    • Blogi
    • Yhteys

    Parisuhde on yksi aikuisen elämän kulmakivistä. Parhaimmillaan se tuo voimia ja energiaa ja auttaa jaksamaan kaikkea muuta elämässä. Olipa suhde tuore, vielä uomiaan etsivä tai pitkä ja vakiintunut, yhteiseen matkaan voi ilmaantua erilaisia työstettäviä asioita.

    Tyypillisiä paripsykoterapiaan tulon syitä ovat puolisoiden kommunikaatio-ongelmat, ikäkriisit, uskottomuus, lapsettomuus, riippuvuusongelmat, seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset sekä parisuhdeväkivalta tai pelko siitä. Puolison tai lapsen sairaus aiheuttaa paineita parisuhteeseen. Myöhempiä taitekohtia ovat lasten murrosikä ja kotoa muutto.

    Joskus halutaan pohtia, löytyykö vielä edellytyksiä suhteen jatkamiselle. Apua voidaan hakea myös eroamiseen: kuinka erota niin, että se aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa lasten hyvinvoinnille?

    Vanhempien tyytymättömyys parisuhteeseen on tutkitusti suurimmillaan silloin, kun lapset ovat pieniä. Ensimmäisen lapsen syntymä ja pikkulapsivaihe voivat haastaa suhteen, joka on aiemmin toiminut erinomaisesti. Uusi perheenjäsen voi edellyttää muutoksia vanhempien ajankäyttöön, työnjakoon, harrastuksiin ja ystävyyssuhteisiin.

    Muutos kahdesta kolmeksi, pariskunnasta vanhemmiksi voi aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteita toiselle vanhemmalle tai nostaa pintaan vaikeita tunteita liittyen aiempiin elämänkokemuksiin. Siitä huolimatta, että lapsi on toivottu, vanhemmuuden paineet ja lastenhoidon sitovuus yllättävät. Valvominen, lasten sairastelu ja taloudellinen tiukkuus tuovat lisärasitetta parisuhteeseen. Kun lapsia tulee lisää, arki muuttuu entistä vaativammaksi. Parisuhde jää helposti vanhemmuuden jalkoihin.

    Ihminen hakee parisuhteesta tyydytystä ainakin turvallisuuden, seksuaalisuuden, intiimiyden, identiteetin, itsensä toteuttamisen ja kumppanuuden tarpeilleen. Parisuhteessa pyritään usein ratkaisemaan sitä, mikä on jäänyt keskeneräiseksi omassa kasvussa suhteessa vanhempiin tai aiempiin suhteisiin. Tämä saattaa näyttäytyä erilaisina läheisyyden ja etäisyyden säätelyn ongelmina. Joskus voi ilmetä sellaisia oman ajan ja tilan tarpeita, joita toisen osapuolen on vaikea käsittää.

    Toinen puolisoista voi kantaa ylisukupolvisia taakkoja tai olla vielä kiinni lapsuudenperheessään. Juhlapyhien vietto voi aiheuttaa jatkuvia kiistoja – minun vai sinun sukusi, teidän vai meidän perheen tavat ja traditiot? Toisen rahankäyttö voi ärsyttää ja tiukka rahatilanne, taloudellinen eriarvoisuus ja vallankäyttö liitossa voivat lietsoa ristiriitoja.

    Paripsykoterapeutilla on tietoa toimivasta parisuhteesta, käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä, parisuhteen vaiheista ja sen hoitamisesta. Terapeutti voi auttaa paria ratkaisemaan ristiriitoja, lieventää vuorovaikutuksen negatiivista kehää ja siten helpottaa stressaantunutta suhdetta.

    Terapian alkuvaiheessa selvitellään parin toiveita ja tavoitteita terapiaistunnoille. Molempia puolisoita voidaan tavata myös erikseen. Terapian kesto voi vaihdella muutamasta käyntikerrasta pidempiin prosesseihin.

    Pariskunnan sukupuun sekä kiintymyssuhde- ja traumahistorian tutkiminen on usein erittäin hyödyllistä. Menneisyyden ymmärrys antaa rakennusaineita tulevaisuuteen.

    Asioiden ja tunteiden jakaminen ja voimavarojen etsiminen pariterapiassa selkeyttää motiiveja, syitä ja seurauksia.

    Terapeutti antaa harvoin suoria neuvoja, mutta hän auttaa paria pohtimaan elämänsä arvoja, tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Hän katsoo asioita ulkopuolisena ja tuo tilanteeseen uusia näkökulmia. Terapeutti on ei kenenkään ja kaikkien puolella, eli hän tarkastelee tilanteita tasapuolisesti molempien puolisoiden ja mahdollisten lasten kannalta.

    Työskentelyn toivottu tulos on puolisoiden vahvistuminen omana itsenään, pariskunnan keskinäisen ymmärryksen, suhteen toimivuuden ja kaikkien perheenjäsenten hyvinvoinnin lisääntyminen.

    Vanhempien liitto on lasten ensisijainen malli parisuhteesta ja senkin vuoksi erityisen merkityksellinen. Tasapainoisessa liitossa niin parisuhteeseen kuin vanhemmuuteen liittyvät odotukset ovat vastavuoroisia. Antamisen ja saamisen kokemukset vuorottelevat. Parhaimmillaan toimiva parisuhde on kuin arjen levähdyspaikka – suhteen suojaan voi palata ja siinä voi levähtää, kohdata ja tulla kohdatuksi, iloita, jakaa, ladata akkunsa ja saada voimia arkeen.

    Pariterapiaan voi hakeutua yksinkin, mikäli kumppani ei ole motivoitunut tulemaan mukaan.

    Aiheeseen liittyvät palvelut

    Kumpulantie 7 A

    00520 Helsinki

    Katutaso & 3. kerros